Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kotiseutumuseon perustaminen

Makasiinissa, maatalousmuseon ja kirkon vieressä sijaitseva kotiseutumuseo on perustettu jo paljon ennen maatalousmuseon valmistumista, eli vuonna 1963. 

1956 perustetulla kotiseutuyhdistyksellä oli alunperinkin tavoitteena perustaa kotiseutumuseo ja tiloiksi saatiin vuonna 1957 manttaalikunnan lahjoituksena Irjanteen kirkonmäellä sijaitseva 1833 rakennettu lainamakasiini.  Noin 150 neliön tila kahdessa eri kerroksessa kunnostettiin ja 1958 alettiin kerätä sopivia esineitä. Kerääjiä valittiin kaikkiaan 21 eri puolilta Eurajokea ja heitä kehotettiin laittamaan muistiin esineiden käyttöä, omistusta ja historiaa koskevia tietoja. Esineet puhdistettiin ja kuljetettiin talkoovoimin, pienet esineet Irjanteelle suoraan ja isompia välivarastoitiin Kirkonkylään, pappilan vanhaan riiheen, joka oli kotiseutuyhdistyksen omistuksessa 1959-1977.

Esineiden luettelointi ja esillepano

Vuonna 1963 Helsingin yliopiston satakuntalainen osakunta vieraili  Eurajoella, ja suoritti siihen asti kerättyjen esineiden luetteloinnin ja esillepanon makasiiniin. Mukana olivat mm. maisteri (myöhemmin professori) Unto Salo ja osakunnan kotiseutusihteeri (myöhemmin Satakunnan Museon tutkija) Sirkka-Liisa Hakala.

Eurajoen kunta, manttaalikunta, nuorisoseura, kansanopisto ym. lahjoittivat varat, joilla tämä osakunnan vierailu ja työ rahoitettiin. Kotiseutumuseo avattiin yleisölle 1963 ja kesällä 1967 paljastettiin juhlallisesti Toivo Lehtomaan valmistama kyltti “Kotiseutumuseo”  joka on vieläkin paikallaan, oven oikealla puolella.

1986 kotiseutumuseon yläkertaan saatiin lasivitriini, jossa on pidetty vaihtuvia näyttelyitä,kuten erilaisia kädentöitä eli pienoisveistoksia, pahkatöitä, vaatteiden pienoismalleja ym.

Esinelahjoituksia


Kotiseutumuseossa on esineitä noin 2000 kpl, eri käsityöläisammattien ja käyttötarkoitusten mukaan ryhmiteltyinä. Esimerkkinä mainittakoon suutarin, kraatarin ja  leipurinvälineet ja kymmenittäin erilaisia kotitalousvälineitä ja -kaluja.

Suurimman lahjoituksen museolle teki aikoinaan Toivo Kuusisto Rauha-vaimoineen, vuonna 1981, lahjoittamalla kaikkiaan 763 esinettä. Kuusistot olivat keränneet esineitä vuosikymmenien ajan ja säilyttäneet niitä omissa tiloissaan Irjanteella. Myös lukematon määrä muita henkilöitä on lahjoittanut esineitä museoon.

Yleisnäkymä kotiseutumuseosta

Museo oli  aluksi auki yleisölle kesäisin, eli torstaisin iltakirkon yhteydessä, kuten se on vielä nykyisinkin kesäaikaan (kuten muutkin Irjanteen museot) ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Museonhoitajana toimi vuosina 1958-1981 Oskar Falttu, jonka nähtiin usein torstai-iltaisin ja sunnuntaisinkin odottelevan vierailijoita museon portailla istuskellen. Toisena pitkäaikaisena museonhoitajana toimi em. Toivo Kuusisto 1964-1992.

Vuodesta 1966 asti museovierailta on peritty pientä pääsymaksua, joka alkuaikoina oli varsin  joustavaa eli vapaaehtoista. On pidetty myös vieraskirjaa, josta voidaan saada selville kävijämääriä, vaikka kaikki eivät aina nimeään kirjoitakaan. 1990-luvulla museoille saatiin kunnalta kesätyöntekijä, ja museoita on saatu pidettyä auki muulloinkin kuin torstaisin ja sunnuntaisin. Viime kesinä museoita on pidetty auki sekä kesätyöntekijöiden että vapaaehtoisten työntekijöiden voimin.

Nykyinen toiminta

Museoita hoitaa nykyään museon hoitokunta. Heidän tehtäviinsä kuuluu museoiden hoidon ja erilaisten museoon liittyvien asioiden hoitamisen lisäksi opastus ja museoiden aukiolosta huolehtiminen.

Kaikki tehdään talkootöinä ja mukana on em. henkilöiden lisäksi myös suuri joukko muita talkoolaisia, esimerkiksi järjestämässä museoiden avajaisia ym. tapahtumia kesäaikaan. 

Makasiinin yläkerrasta

 

Kori keveä, pyörät raskaat

 

 

 

Kraatarin välineitä

Kukahan tälläkin on leikkinyt?

 

 

 

Lapsuusmuistoja-näyttelystä kesältä 2009

Lapsuusmuistoja-nukke

-----teksti ja kuvat Leena Falttu -----lähde : Kotiseutumme Eurajoki osa XII ----

 

 

 

 

 

 

©2017 Irjanteen museosivut - suntuubi.com