Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Maatalousmuseo

 

Höyrykone Marshall vm 1908



Valmet 15 vuodelta 1953 ja etualalla kaksisiipinen hevosvältti

John Deere vm 1939

Munktells vm 1951

Museon perustaminen 1980-luvulla

Kotiseutuyhdistys valitsi 1982 toimikunnan, johon kuuluivat Toivo Lehtomaa, Kauko Kaunisto, Toivo Kuusisto ja Kerttu Mäkelä, ja toimikunta laati kirjelmän kunnanhallitukselle. Kirjelmässä pyydettiin kotiseutuyhdistyksen käyttöön Irjanteen nuorisotalon tontin itäreunaa, jotta yhdistys voisi rakentaa siihen maatalouskonemuseon.

Kunnanhallitus myöntyi yksimielisesti ja silloista puheenjohtajaa, Kauko Kaunistoa siteeraten, myönteinen päätös suorastaan pakotti kotiseutuyhdistyksen jatkotoimenpiteisiin museon saamiseksi Irjanteelle.

Seuraava toimenpide oli rakentamissuunnitelman pyytäminen rakennusmestari Tuomo Jaloselta ja samaan aikaan alettiin myös luetteloida Eurajoella yleisesti käytössä olleita maatalouskoneita ja -työkaluja vuosilta 1935-1950.

Tukki-ja rahankeräys

Rakennushankkeen toteuttamiseksi järjestettiin sekä tukkien keräys metsänomistajilta, että rahankeräys. Tukkien keräyksen suorittivat ns. talkoopäälliköt, joita oli kaikkiaan 22 eri puolilla Eurajokea. He kiersivät metsänomistajien luona ja tukkeja kertyi 378 eri lahjoittajalta 1965 kpl, joista osa sahattiin museorakennuksen aineksiksi ja loput myytiin, muiden rakennustarvikkeiden rahoittamiseksi. Rahankeräyksen järjestivät Kaino Järvinen ja Toivo Lehtomaa, jotka värväsivät rahankerääjiä kunnan eri kolkista.

Rahankeräys tuotti 6275 markkaa ja lisäksi saatiin lahjoituksina mm. arkkitehtityöt ja rakennusvalvonta Tuomo Jaloselta, talkookahvitusten pullat Kylänpään Leipomolta ja ulkomaalaus Maataloustuottajain Eurajoen yhdistykseltä. Erilaisia lahjoituksia saatiin myös Manttaalikunnalta, Lions-klubilta, pankeilta, kaupoilta ja monilta yksityishenkilöiltä kuten mm. Toivo Vaaltolta ja Kalevi Lahdenrannalta, jotka kustansivat räystäsrännit ja syöksytorvet, Antero Silviukselta joka lahjoitti kaivinkonetyöt, ja Veikko Saloselta tukkien kuljetustyöt.

Rakentaminen

Museon ensimmäinen osa rakennettiin 1983 ja se tapahtui talkoovoimin, tarkoin suunnitelluin rakennusvaihein, joilla kullakin oli oma työnjohtaja. Talkoissa työskenteli maaliskuun-lokakuun 1983 välisenä aikana kaiken kaikkiaan 264 henkeä ja työtunteja kertyi yli 2000. Työ sujui arki-iltaisin kolmituntisina rupeamina ja lauantaisin työskenneltiin keskimäärin kuusi tuntia. Hallin lattia-alaksi tuli 560 neliömetriä ja parvitilaa 45 neliötä. Rahaa rakentamiseen käytettiin kaikkiaan 75 000 markkaa.

Taksvärkkipulkka

Kaikille lahjoittajille ja talkoissa mukana olleille annettiin muistoksi taksvärkkipulkka, jonka oli Vuojoen kartanossa käytössä olleesta päiväpulkasta kehitellyt Kauko Kaunisto ja valmistanut Raimo Savila. Pulkkia annettiin kaikkiaan 600 paria ja lisäksi talkoolaisten ja lahjoittajien nimet ovat näkyvissä kunniatauluissa museon seinällä. Näitä pulkkiahan aikoinaan käytettiin, jotta pysyttiin laskuissa, montako työpäivää Vuojoen torppari oli suorittanut. Torpparilla oli pulkan toinen osa ja toinen oli voudilla tai työnjohtajalla ja työpäivän päätteeksi torppari poikkesi hänen luonaan merkkauttamassa loven pulkan sivureunaan, jolloin "päivä oli pulkassa".

Maatalousmuseon avajaiset pidettiin kotiseutujuhlan yhteydessä 26.7.1984 ja tilaisuuteen osallistui noin 400 henkeä.

9.6.1983 museorakennus oli tässä vaiheessa. Edessä vas. Jorma Haapasalo ja Matti

Kaunisto  (kuva : Kauko Kaunisto)

4.7.1983 kattotuoleja oli jo saatu paikoilleen (Kuva : Kauko Kaunisto)


Toinen rakennusvaihe

Jo alun perin tiedettiin, että 500 neliön tila ei tule riittämään, koska monet maatalouskoneet ovat isoja ja tavaraa oli tulossa paljon. Siispä 1986 järjestettiin taas tukki- ja rahakeräys. Tällä kertaa tukkeja kertyi 1420 kpl ja kuntalaisia lähestyttiin postitse kohteliaalla lahjoituspyynnöllä, joka tuottikin tulosta. Rahaa kertyi kokonaisuudessaan yli 12 000 markkaa. Rakentaminen tapahtui tälläkin kertaa talkootyönä, lukuunottamatta laajennusosan runkoa, joka teetettiin palkkatyönä ja monien lahjoitusten turvin.

Talkoolaisia oli vuonna 1988 294 ja he tekivät työtä noin 2000 tuntia. Uutta tilaa valmistui  noin 350 neliötä, josta osa oli parvitilaa. Museon päädyssä sijaitseva Munakarin huone ja retkikuntien opastushuone tehtiin lämmönpitäviksi. Laajennusosa otettiin käyttöön 1989.

Vuonna 1990 maatalousmuseon katolle rakennettiin torni, johon sijoitettiin Lavilan tilan entinen ruokakello. 1991 museon sisäänkäynti vaihdettiin käytännöllisistä syistä sen päädystä lännenpuoliselle sivulle.

Laajennustyömaa heinäkuussa 1988 (Kuva : Kauko Kaunisto)

Ruokakellotorni on nostettu paikoilleen heinäkuussa 1990 (Kuva : Kauko Kaunisto)

Museon esineistö

Esineiden hankinta aloitettiin 1982 luetteloimalla vuosina 1935-1950 Eurajoella käytössä olleita maatalouskoneita ja -työkaluja. Siihen työhön valittiin oma toimikuntansa, samaten kuin tavaroiden keräystä varten.

Esineiden ja koneiden kuljetus, puhdistus, kunnostus ja esillepano tehtiin talkoovoimin. Satakunnan museon konservaattori Unto Salonen piti museoesineiden käsittelyn, puhdistamisen ja ruostesuojauksen koulutustilaisuuden talkoolaisile. Aili Asikainen tekstasi jokaista esinettä varten  esittelylapun, johon on kirjattu esineen nimi, numero, käyttötarkoitus ja lahjoittaja. Kyltin "Maatalousmuseo"rakennuksen päätyyn valmisti Toivo Lehtomaa.

Kokoelma sisältää paljon isoja esineitä, kuten mm. höyrykoneen, useita eri-ikäisiä traktoreita, tappureita, toimivan tuulimoottorin, hevoskierron ja Suomen ensimmäisen yhdistelmäkylvökoneen. Lisäksi museossa on maataloustyökalujen lisäksi mm. kalastusesineitä, rattaita, rekiä, metsätyökaluja, karjatalousesineistöä ja pieni sepän paja työkaluineen.

Esineiden puhdistus-ja konservointiopastusta toukokuussa 1984. Opastajana Unto Salonen Satakunnan museosta. (kuva : Kauko Kaunisto)

Esineitä tuli myös muualta kuin Eurajoelta, esimerkiksi hevoskiertopuimakone haettiin Äetsän Kämmäkästä (nyk. Sastamala).

Hevoskierron hakuporukka 1983 (Kuva : Kauko Kaunisto)

Lokakuussa 1985 Eurajoella oli piispantarkastus ja tarkastajat kävivät tutustumassa myös Irjanteen museoihin. Myös arkkipiispa John Vikström oli mukana.

John Vikström kirjoittamassa nimeään museon vieraskirjaan.

Massey Ferguson 20 1950-luvulta

Fordson vm 1937 käy puukaasulla

Kalastusosasto

Säkkikuivuri

Toimiva tuulimoottori

Metsätyökaluja

Tappuri

2700 kilon vetoinen silakkatiinu

Suomen ensimmäinen yhdistelmäkylvökone

Hevoskierto

Hautomakone 600 munalle

Museotiloja parvelta kuvattuna

-----teksti ja kuvat Leena Falttu-----lähde : Kotiseutumme Eurajoki osa XII----

 

 

©2017 Irjanteen museosivut - suntuubi.com