Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarjassa on ilmestynyt sarjan 31. osa. Kirja julkaistiin Eurajoen markkinoilla 16.8.2014. 


Kirjan toimituskuntaan kuuluivat Leena Falttu (puheenjohtaja), Ilkka Heikkilä, Unto Heinonen, Tapani Rihtimäki ja Heikki Vanha-Rauvola.
 

          

Vuosi 2013 jäi välivuodeksi, eli Kotiseutumme-kirjaa ei ilmestynyt, mutta nyt saimme ahkerilta kirjoittajilta jälleen julkaistavaksi yhteensä 19 eri artikkelia, ja lisäksi mukana on omassa osiossaan joitakin Irjanteelta ja Kuivalahdelta koottuja 1950-luvun kuvia. Valokuvia on muutenkin runsaasti elävöittämässä kerrottuja tarinoita. Kirjan kansien upeat luontokuvat Uskalinmaasta on kuvannut kuivalahtelainen Leena Salminen.

Alussa on perinteiseen tapaan kaksi puhetta; Risto Kuparin ja Mikko Kareksen, aihepiireiltään tietenkin Eurajokea ja eurajokelaisuutta käsitteleviä. Kupari on pitänyt puheensa kotiseutuillassa kesällä 2013 ja Kares itsenäisyyspäivän juhlassa 2012.
Seuraavaksi on Marja Hiltusen kirjoittama juttu kaukomäkeläisen Topi Luukkasen haastattelusta, sisältäen hauskasti aitoa karjalan murretta. Marja Hiltunen on kirjoittanut myös kaksi muuta juttua; toisessa hän kertoo Irjanteen Muistojeni tupakammari-muisteluillan keskusteluista ja toinen käsittelee rikantilalaista Sofia Nordbergia, "Kuppri-Sofia".
Aulis Saarinen on niinikään kirjoittanut kolme artikkelia; kaksi niistä käsittelee laajasti Sydänmaan Melajärven sukuja ja torppia menneltä ajoilta ja kolmas kertoo Eurajoella ja lähipitäjissä reilut 100 vuotta sitten raivonneesta tulirokkoepidemiasta, jossa kuoli yli 200 eurajokelaista.
Marja Hänninen-Tolvi kertoo Muistojeni tupakammari- hankkeesta sekä Ikäihmisten kulttuuriklubi-hankkeesta, joissa hän on toiminut hankekoordinaattorina. Samaan hankkeeseen liittyen on mukana Kuivalahden muisteluillassa kerätystä aineistosta tehty kooste.
Lappilaiselta, keväällä edesmenneeltä Antti Saaristolta on mukana juttu, jossa hän muistelee Eurajoen kristillisen opiston ensimmäisiä vapunaattoseuroja ja muutenkin opiskeluaan kyseisessä opistossa.
Eurajokelaissyntyinen, nykyään Turussa asuva Jaakko Kares on muistellut tapahtumia sekä Huhdan kylästä että poliisinuransa varrelta, ja kertoo toisessa jutussaan huhtalaisesta Santalan Hanneksesta, joka oli varsinainen kyläpersoona.
Tuija-Leena Kylänpää on kirjoittanut muistikuvia sedästään Kainun suutarista, Frans Kylänpäästä. Miikka Paassilta on kirjannut ylös isoisänsä Olavi Katilan kokemuksia sotapalveluksestaan sekä sodanjälkeisestä miinanraivauksesta. Mukana on lisäksi Antti Kylänpäältä kolme ennen julkaisematonta kirjoitusta, jotka Marja-Terttu Kylänpää on antanut käyttöömme. Yksi on päiväkirjamerkintöihin perustuva kokemus vuodelta 1944, ns. Porin pamauksesta ja kaksi muuta ovat runoja.
Fiktiivistä aineistoa on mukana vain vähän tällä kertaa. Eila I. Jaakkola on antanut kirjaan joitakin runoja ja kaksi muuta kirjoitusta; Heinähommissa ja Mataspyykil. Allekirjoittanut on pieneksi kevennykseksi kirjoittanut "aikuisten sadun" Flaat-Jussista.
Toivomme, että lukijat viihtyvät artikkelien parissa ja saavat samalla uutta tietoa pitäjämme menneisyydestä. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjoittajia sekä kuvia käyttöömme antaneita, unohtamatta haastateltuja henkilöitä ja muita, jotka ovat edesauttaneet kirjan syntymistä mm. etsimällä tietoja kirkonkirjoista. Kiitos teille kaikille ja hyviä lukuhetkiä!
 
Toimituskunnan puolesta Leena Falttu

Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarja on aloitettu 1984

Ensimmäinen Kotiseutumme Eurajoki-kirja, tai oikeastaan 64-sivuinen vihkonen, ilmestyi vuonna 1984 ja siitä oli alunperinkin tarkoitus muodostaa vuosittain julkaistava sarja. Ensimmäisen kirjan toimituskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Kotiseutuyhdistyksen pitkäaikainen ahkeroitsija ja puheenjohtaja Kauko Kaunisto ja muina jäseninä Anelma Aro, Eila I.Jaakkola, Ritva Laakso ja Pentti Lavila.  

Kirjoja on edelleen myynnissä, mutta numerot I, II, VIII, XXIX ja XXX on myyty loppuun. Muita kirjoja voi tiedustella Länsi-Suomen osuuspankista Eurajoelta. Lähetämme kirjoja myös postiennakolla, tied. p. 044 991 0075.

Aivan ensimmäisessä kirjassa kirjasarjan tarkoitus ja jatkuvuus määriteltiin näin :
"Tarkoitus on tehdä kunnan nykyisille asukkaille, myös nuorille, tutuksi Eurajokea, sen nykyisyyttä ja varsinkin sen varhaisempaa elämää, sellaisena kuin kunnan asukkaat sen itse ovat kokeneet ja sitten kirjallisesti esittäneet tai haastattelijalle kertoneet".

Vuosien mittaan kirjat ovat kasvaneet paksuudeltaan keskimäärin 200-sivuisiksi ja kymmeniä, (monet yli sata) kuvia sisältäviksi eurajokelaisen historian, elämänmenon ja tapahtumien tietopaketeiksi. Kirjoitukset kirjaan on tehty talkoopohjalta, eri kirjoittajien toimesta ja niiden pituus vaihtelee yhden-kahden sivun muistelma- ym. paloista aina monikymmensivuisiin yhdistysten tms. historiikkeihin. Jokaisessa kirjassa on myös vähintään yksi henkilöhistoria, jonka kohde on vuodesta 1995 lähtien arvottu vuosittain yli 65-vuotiaiden eurajokelaisten keskuudesta.

Aiheita laidasta laitaan

Vuosien mittaan on esitelty myös kaikkien Eurajoen kylien historia perusteellisesti, pohjautuen sekä henkilöhaastatteluihin että erilaiseen kirjalliseen lähdeaineistoon. On nuoruudenmuistelmia, humoristisia muistelmia ja sukutarinoita, ja esitelty erilaisia ammatinharjoittajia ja yrityksiä, yhteisöjä, kouluja, yhdistyksiä ja vanhoja työtapoja ja perinteitä. Aiheet ovat vaihdelleet aina aurinkokelloista juhannussalkoihin ja karjanhoitokoulusta perinnekäsitöihin. 

Kaikki Eurajokeen liittyvät kirjoitukset ovat olleet ja ovat edelleenkin tervetulleita. Kulloinenkin toimituskunta on hoitanut niiden oikoluvun ja korjaukset tarpeen vaatiessa. Osan XX eli 20 henkilöhakemisto sisältää tuhansia nimiä, joista kukin on mainittu vähintään yhden kerran jossakin kirjassa. Sekä osassa 10 että osassa 20 on laaja hakemisto myös aihepiireittäin, joten tiedon etsiminen jostakin tietystä aiheesta tai henkilöstä on helppoa.

Hyvin monet kirjoittajat ovat kirjoittaneet jo useitakin kirjoituksia ja joka vuosi on yleensä tullut joku kirjoitus joltain ensi kertaa kirjoittavalta. Vakituisia kirjoittajia ovat olleet monet kirjatoimikunnan jäsenistä, kuten Kauko Kaunisto, Raimo Kukkamäki, Anja Tuominen, Unto Heinonen, Katri Uotila, Ilkka Heikkilä ja Paavo Kallikari. Kirjoittajia on 25 vuoden aikana ollut useita kymmeniä. Viime vuosina kirjassa on julkaistu myös eri juhlatilaisuuksissa ja esim. kotiseutuilloissa pidettyjä puheita. 

Vuosien mittaan on julkaistu myös mm. Eurajoen Maatalousnaisten, Nuorisoseuran, Eurajoen Veikkojen, Punaisen Ristin Eurajoen osaston, Maataloustuottajain, Rintamamiesveteraanien ja Kokoomuksen laajat historiikit.

Sarjan kaksikymmentä ensimmäistä osaa valmistui Kauko Kauniston johdolla. Ne olivat pehmeäkantisia ja kooltaan nykyistä hiukan pienempiä. Vuonna 2004 kirjan kokoa suurennettiin, jolloin teksti, kuvat ja kartat saatiin isompina ja selkeämpinä lukijoille, ja kirjat muutettiin myös kovakantisiksi. Puheenjohtajuutta ja kirjojen toimitusta ovat jatkaneet Kauko Kauniston jälkeen Raimo Kukkamäki ja vuodesta 2010 lähtien Leena Falttu.

Kirjat VII, VIII ja XXVII 

Kirja numero VII eli 7 on omistettu eurajokelaisille kaskuille ja sanonnoille, joiden keräämistä varten järjestettiin keruukilpailu. Siihen saivat osallistua kaikki eurajokelaiset, ja kaskuja sekä sanontoja kertyikin yhteensä 1400 kpl. Kilpailun voitti kaskusarjassa jo edesmennyt Aarne Kaunismäki 218 kaskulla ja sanonta-sarjan Tellervo Saarinen 306 sanonnalla. Kirjassa kaskut ja sanonnat jaettiin eri elämänpiireihin ja elinkeinoihin, esim. kalastus ja maanviljelys, sekä henkilökaskuihin. Kirjan on kuvittanut Sirpa Kauramaa hauskoilla piirroksilla.

Kirja numero VIII eli 8 on nimeltään Kylätarinoita: Kotiseutumme Eurajoki ja Lappi. Se on kokonaisuudessaan Pentti Saariston kirjoittama ja sisältää kylätarinoita molemmista kunnista. Tarinat ovat sekoitus perimätietoa, uskomuksia, paikallishistoriaa sekä erilaisia ihmiskohtaloita. Jo edesmennyt Saaristo tunnetaan erityisesti näytelmän “Munakarin veljekset” kirjoittajana ja monista muistakin kotiseutuaiheisista kirjoituksistaan.

Kirja numero XXVII, nimeltään Mullila, kotokylä - murrejutui mukulavuasilt, joka ilmestyi vuonna 2010, on niinikään sarjasta poikkeava, että sen on kokonaisuudessaan kirjoittanut Unto Heinonen. Kirja sisältää hauskoja muisteluksia Mullilan kylästä, josta on Unto oli syntyisin.

 

♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ 

Syksyllä 2011 julistettiin avoimeksi kirjoituskilpailu, johon tuli viisi runoa ja 9 proosatekstiä, ja taso oli erittäin hyvä. Osa kirjoituksista oli murteella, osa kirjakielellä.


Palkittaviksi valittiin seuraavat :

Novelli/tarinasarja :

1. palkinto : Pokun tarina ; kirj. Antti Saaristo

2. palkinto : Kohratusten kartnon koivkujal, kirj. Vesa-Pekka Leino

3. palkinto : Takan korjaus, kirj. Esa Matikka


Kunniamaininnat :

- Valkovuokot, kirj. Hanna Heinonen

- Vuojoen kartanon piiat eli elämää Vuojoella 1970-luvulla, kirj. Hely Laine

----------------

Runosarjassa päätettiin jakaa palkinto kahtia :

- Lauhtuvuare petäj, kirj. Vesa-Pekka Leino

- Suviaik maankylän torpass enne vanha, kirj. Antero Lindroos


Kaikki saapuneet kirjoitukset julkaistiin kirjassa numero XXX.

Tapani Rihtimäki onnittelee Antti Saaristoa. Kuvassa myös Soili Veijonaho.

Kirjoituskilpailun osallistujat vasemmalta: Antero Lindroos, Esa Matikka, Vesa-Pekka Leino, Antti Saaristo, Hely Laine ja Hanna Heinonen

 

 

 

 

 

 

 

©2017 Irjanteen museosivut - suntuubi.com